Fahndohin kylän asukkaat ovat lukutaidon lisäksi opiskelleet viime vuosina maanviljelytekniikkaa. Pakolaisavun aikuisille suunnattujen koulutusten tavoitteena on aina antaa osallistujille konkreettisia välineitä perheen hyvinvoinnin ja toimeentulon lisäämiseksi. Mutta ovathan maaseudun kylien asukkaat viljelleet kautta aikojen. Mitä uutta maanviljelykurssi sitten tuo kyläläisille?
Feakain viljelmän tuotto on kolminkertaistunut maanviljelykoulutusten ansiosta.
Feakain perheen äiti ja hänen poikansa Bookai, Kemah ja Rufus lähtevät esittelemään heidän maapalstaansa noin puolen kilometrin päässä kylästä. "Talouteemme kuuluu kaikkiaan 13 henkilöä. Pellon antimista riittää paitsi perheelle ravinnoksi, myös myytäväksi torilla", rouva Feakai kertoo ylpeänä. "Ennen kävimme kerran viikossa myymässä torilla, nyt torille lähdetään kolmesti", Bookai täsmentää.
Taimitarha oli menestys
Maatalouskurssin alussa kyläläiset viljelivät yhdessä suurella pellolla ja sato jaettiin. Sittemmin perheet ovat rajanneet omia peltojaan. Feakain maatilkulla kasvaa muun muassa chilipaprikaa, okraa ja kookospähkinäpuita. Löytyypä joukosta myös pieni appelsiinipun taimi.
"Erityistä hyötyä minulle on ollut taimitarhaviljelyn oppimisesta" Feakai kertoo. Koulutuksessa hän kertoo oppineensa viljelemään useita uusia lajeja ja toisaalta sen, miten sadosta saadaan suurempi.
Liberiassa sadekausi määrittää viljelyrytmiä, mutta eri lajikkeet menestyvät vähän eri aikoihin viljelykautta. Monipuolinen viljely takaa, että satoa saadaan pitkin vuotta.
Uusia ihmeellisiä temppuja koulutuksissa ei opetella, vaan käydään läpi tavallisia "vanhan kansan" luonnonmukaisia keinoja huolehtia maasta ja pitää tuholaiset kurissa. Liberiassa ongelmana on se, että suuri osa tästä vanhasta tiedosta hävisi yli kymmenvuotisen sisällissodan aikana. Ihmiset elivät pakolaisuudessa, eivätkä voineet siirtää oppejaan seuraaville sukupolville.
Feakain pojat auttavat koulun jälkeen äitiä pellolla ja myyvät viljelytuotteita torilla. Vanhin pojista on ajatellut, että maatalousalalla voisi olla myös tulevaisuuden oma ammatti.
Maapalan laidalle perhe on rakentanut suurehkon keittokatoksen. Rouva Feakai kertoo valmistavansa usein ruoan katoksessa ja kuljettavan sen sitten kylälle, jossa on huomattavasti pienemmät keittotilat. Esiteltyään maapalstansa perheen äiti kerää mukaansa muutamia puunkalikoita, kotiin polttopuuksi.
